Tulku Dakpa Rinpoche:

Ravitsevaa mettä kaikille

Syrjäisessä paikassa oleskelun hyöty ja keskeiset edut

Niiden, joista on välttämätöntä hyödyntää juuri tämän elämän edut ja vapaudet, tulisi aloittaa pohtimalla uudelleen ja yhä uudelleen että kaikki, mikä on osasista kasattu on pysymätöntä, että kaikki houkutukset ovat petollisia että elämä on ohimenevä, että kehämäinen olemassolo on kärsimystä ja muuta vastaavaa, että kaikki olemassolon ilmiöt, olivat ne millaisia tahansa, ovat täysin arvottomia.

Siitä, kuinka tärkeätä on meditoida yksikseen levollisissa metsissä, sanotaan "Yksilöllisen vapautumisen suutrassa" :

"Jo ikääntyneenä, paljon kuunneltuaan
metsässä on onnellista olla."

Kannatta myös perehtyä muihin yksityiskohtaisempiin teksteihin, kuten "Suuren täydellisen mielen huolettomuus" ja "Oppitunti yksinäisyydestä."

Jos keskittyessäsi mietit ulkoisia aineellisia kohteita, hankit niitä, valvot niitä, kärsit niiden takia, tulet onnettomaksi, vaativaksi, ylpeäksi ja petolliseksi niiden suhteen jne. ne johtavat sinut moniin paheisiin. Sinun on syytä lopettaa moinen toiminta, sillä se aiheuttaa vajoamisesi alempiin olotiloihin tulevissa elämissä. Loisteliaan suojelijan, jalon Nagarjunan sanoin:

"Etsimisen, hankkimisen ja tavaroiden valvomisen kärsimykset
pitää tunnistaa loputtomaksi kurjuudeksi."

Joten, jokaisen joka haluaa parantaa itsensä, pitää ensinnäkin rajoittaa tarpeitaan ja tyytyä osaansa. Sitten heidän pitää mennä syrjäisiin paikkoihin, missä he eivät saastu kiireeseen häiriöiden takia, paikkaan missä linnut poikasineen ja muut luonnonvaraiset eläimet liikkuvat vapaana. Sinne päästyään on tärkeätä uutterasti harjoittaa keskittymistä. Ylhäisen Kunchen Longchempa sanoin:

"Kunnes olet löytäsi mielesi kannattimen
olet kokonaan ulkoisten ilmiöiden petoksen uhri,
siksi sinun pitäisi innokkaasi pysytellä kaukaisissa metsissä."

"Harvinaisen ylhäisen lippaan suutrassa" sanotaan myös:

Jotta aloittelija voisi täysin rauhoittaa ja kesyttää mielensä, hänen pitää pysytellä syrjäisillä seuduilla.
Siksi meidän pitää mennä syrjäisen paikkaan ja ilman laiskuutta ja viivyttelyä ryhtyä ajattelemaan elämän pysymättömyyttä ja sitten rauhallisella metsäalueella harjoittaa keskittymistä.
Lisäksi, "Yksinolon oppitunnissa" sanotaan:

"Ennenkuin neljään mieheen
ruumiimme nostetaan paareille,
on paras mennä syrjäiseen paikkaan
ja harjoittaa levollista keskittymistä. "

Bodhisattva Shantideva sanoi myös paljon tähän liittyvää.

Samaten, yksinolon eduista ja hyödyistä "Suuren täydellisen mielen huolettomuudessa " sanotaan :
"Kaikki Voittajat ylistävät sellaisia metsiä.
Ottamalla edes seitsemän askelta syrjäisen paikan suuntaan,
olemassaolosta murehtien, saa hyödyn joka on tuhatkertainen ja enemmänkin
verrattuna uhrausansioihin, joita saa kun tekee uhrauksia kokonaisen kalpan aikana Gangesvirran hiekanjyvästen lukumäärää vastaavavan kalpamäärän Buddhille.
Tästä syystä on hyvä luottaa metsiin."

Niinpä, kiinnostuneena ja kehämäistä olemassaoloa murehtien, , seitsemän askeleen ottamaminen syrjäisen paikan, kuten metsän suuntaan on ansiokkaampaa kuin aineellisten lahjojen antaminen Buddhalle kokonaisen kalpan aikana.

"Samadhin Kuningas suutrassa" sanotaan:

"Ansio, joka syntyy seitsemän askeleen ottamisesta syrjäisen paikan suuntaan pohjattoman murheen saattelemana on mittaamattomasti suurempi kuin sellaisen, joka tekee Buddhille kokonaisen kalpan aikana kukka-, suitsuke- ruoka- tai muita mielihyvää tuottavia uhrauksia."

"Lakkaa kokonaan hellimästä
henkikultaasi ja
syvenny ylimpään tyhjyyteen ja rauhaan.
Ahkerana ja uutterin mielin,
pysyttele syrjäisillä seuduilla kuten villit eläimet.
Pyri harjoittamaan keskittymistä suurella mielenkiinnolla,
ajatelleen yhä uudelleen suutrien, tantrojen ja selitysten yksityiskohtaisia opetuksia."

Välttämättömän huomioonottaen, Tulku Dakpa kirjoitti tämän Suomessa ollessaan. Tehköön se kaiken mielekkääksi.